Kuljetko sinäkin autopilotin ohjaamana?
Koska olet viimeksi pysähtynyt nauttimaan kauniin maiseman katselusta työmatkan varrella? Tai ajatuksen kanssa rauhassa uppoutunut nauttimaan hyvästä lounaasta tai iltapäivän kahvihetkestä? Jos et ihan heti muista koska tämän tyyppisiä asioita viimeksi on arjessasi tapahtunut, on ehkä syytä huolestua. Olisiko käymässä niin, että automaattiohjaus on valtaamassa tilaa omalta tietoiselta toiminnaltasi? Siinä tapauksessa pysähdypä muutamaksi minuutiksi pohtimaan seuraavia asioita:
Kun stressi kaappaa vallan
Nykyään moni kamppailee kiireen, kasvavien tehokkuusvaatimusten ja jatkuvan stressin kanssa. Kun arki on kiireistä sekä töissä että vapaa-aikana, tilanne alkaa ennen pitkää kuormittaa meitä monella tavalla. Koronapandemia on vielä viimeisen vuoden aikana tuonut oman lisänsä kuormitukseen. Ja vaikka uudet etätyörutiinit ovat toisaalta saattaneet helpottaa arkea, on epidemia silti aiheuttanut monenlaista henkistä painetta useimmille.
Lyhytaikainen stressi saattaa olla hyödyllistäkin ja auttaa meitä tehokkaisiin suorituksiin, mutta pitkittyessään stressi on lähes aina haitallista. Olet varmasti huomannut, että stressaantuneena ajatukset pyörivät aika pientä kehää, eli niitä tuttuja uriaan. Tällöin ihminen toimii kuin ”autopilotin” ohjaamana ja usein sinkoilee vaistonvaraisesti tehtävästä toiseen ehtimättä suunnitella ja ajatella mitä on tekemässä. Tämä on seurausta siitä, että aivojen alkukantaiset osat ottavat ohjat käsiinsä ja puolustusmekanismit ohjaavat meitä sen sijaan, että ohjaisimme toimintaamme kehittyneemmillä aivojen etuotsalohkon osilla. Seurauksena voi olla esimerkiksi se, että työt eivät etene, vaikka koko päivän touhuaakin työn ääressä.
Ennen pitkää haasteet alkavat näkyä myös ihmissuhteissa, etenkin jos työkaverit ja muut läheisetkin ovat samassa stressitilassa. Huomio keskittyy vain omiin asioihin, tunteet ryöpsähtelevät esiin hallitsemattomasti, yhteistyö tuntuu hankalalta ja konflikteja voi syntyä pienistäkin asioista (väärinkäsityksiä ja kiireen tunteen tuomaa hätiköintiä).
Automaattiohjaukselta ohjat omiin käsiin!
Itsellenikin edellä mainitut stressioireet ovat valitettavasti tuttuja. Nyt kun katson omaa toimintaani parin vuoden taakse, ihmettelen, miten sitä onkaan arjesta tullut selvittyä: hektinen (vaikkakin myös motivoiva ja innostava) työ isossa koulussa kuraattorina, päivätyön ohessa toimiminen yrittäjänä (sekin innostavaa ja koukuttavaa!), perhe ja harrastukset… Tuolloin kieltämättä tuli usein autopilotin ohjaamana vain selviydyttyä päivästä toiseen ja sitten oli huono omatunto, kun kaikkea ei saanut hoidettua niin hyvin kuin olisi halunnut.
Vuoden 2018 loppupuolella alkoi sitten tuntua siltä, että seinä on tulossa vastaan ja kohta homma leviää käsiin. Ensin ajattelin, että ratkaisuna on se, että täytyy vain opetella tekemään asioita vielä tehokkaammin, enemmän ja nopeammin, niin sitten kaikki sujuu paremmin. Ehkä aika moni muukin ajattelee niin, ja kokee sitten suurta riittämättömyyttä, kun ei onnistukaan!
Olin siis väärässä, mutta onneksi päätin kokeilla jotain muutakin. Vauhdin kiihdyttämisen sijaan ratkaisun avaimena olikin hidastaminen: mm. läsnäolotaitojen, keskittymisen ja riittävän palautumisen opettelu. Näissä taidoissa olen vuosikausien ajan pyrkinyt valmennuksessani olevia asiakkaita auttamaan, mutta häpeäkseni täytyy tunnustaa, ettei niitä aina omassa elämässä ole tullut riittävästi treenattua. Mutta pari vuotta sitten otin sen tietoiseksi tavoitteeksi myös omassa arjessani. Ja nyt pystyn toteamaan, että sehän tosiaan toimii!
Saattaa kuulostaa itsestään selvältä, että silloin kun ”menee liian lujaa”, täytyy hidastaa. Mutta kuten sanottu, stressitilanteessa emme aina kykene ajattelemaan järkevästi, ja defenssien ohjaamana turvaudumme pysymään tutussa oravanpyörässä. Jos sinäkin siis kamppailet edellä mainittujen haasteiden kanssa, pitäisikö nyt siis heittäytyä pois töistä ja lähteä puoleksi vuodeksi Balille surffaamaan? Ei, hidastaminen ei tarkoita sitä, vaan ihan pienillä muutoksilla ajattelutavassa ja arjen rutiineissa voi saavuttaa suuren kohennuksen hyvinvointiin (toki siellä Balillakin voi harjoitella, jos rahatilanne antaa myöden 😉). Ei siis ole tarpeen laittaa koko elämää remonttiin, vaan pienet muutokset riittävät.
Tietoisen läsnäolon taitojen monet edut
Tietoisen läsnäolon taidot ovat erinomainen keino päästä liikkeelle tässä muutoksessa. Stressin vähentymisen lisäksi läsnäolotaitojen kohentaminen auttaa tarkkaavaisuuden hallinnassa, tunteiden säätelyssä ja lisää luovuutta. Muita usein havaittuja vaikutuksia ovat oppimiskyvyn, muistin ja sosiaalisten taitojen paraneminen sekä itsetunnon vahvistuminen (Lähde: Suomen mielenterveysseura).
Kerron tässä blogissa myöhemmin, miten luonto ja eläimet voivat toimia apuna läsnäolotaitojen harjoittelussa. Ja millaiset muut taidot ja ajattelutavat voivat auttaa tekemään arjesta paljon palkitsevampaa. Uusia taitoja harjoittelemalla myös sinä voit lisätä hyvinvointiasi ja oppia taklaamaan stressireaktioiden vaikutusta arjessasi.
Jos tunnistat stressin kaapanneen vallan sinunkin arjestasi ja haluat tehdä asialle jotain, aloita vaikka osallistumalla meidän "Ohjat omiin käsiin -verkkokurssille"! Lue lisää kurssista: Ohjat omiin käsiin.
Tässä myös muutama lukuvinkki, jos haluat tietää lisää stressin vaikutuksista tai tietoisuustaidoista:
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mit%C3%A4-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot
Jos taas riittämättömyyden tunne kulkee epätoivottuna seuralaisena mukanasi, niin käy lukaisemassa ajatuksiani sen kukistamisesta: Loputon riittämättömyyden tunne kutsumattomana vieraana.
